1/7/15

Räppimaailma avautuu lisää

Olen tässä alkuvuoden kovasti yrittänyt kasata konserttistatistiikkaa ja soittolistanostoja viime vuodelta. Kovasti. Yrittänyt. Ongelmana on kuitenkin kovan luokan hiphop-imu, joka vetää huomioni jatkuvasti jonnekin muualle.. kuten Ruger Haueriin ja Jyväskylän gettoräpin syövereihin. 
Paperi T & Khid tuossa syksyllä avasivat mielenmaailmani hiphopille, kuten silloin kirjoitin. Satunnaisesti on tullut kuunneltua kaikkea muutakin, kunnes sitten Bud Clayn viime postaukseen suosittama Ruger Hauerin Ukraina-albumi ns. räjäytti pankin. (Kiitos siitä!) Paperi T:hän kuuluu myös kyseiseen kokoonpanoon, ja julkaisipa ukkeli ekan soolosinkkunsakin tuossa pari kuukautta sitten, Sä jätät jäljen, mikä kaiketi on jo aikamoinen hitti. Hittipitoisuuden selittänee samaistuttavat lyriikat ja tarttuva kertsi naislauluineen, kuin myös hieno video, unohtamatta Paperi T:n maagista karismaa, mutta kyllä tuostakin biisistä sitä mukavaa synkkyyttä löytyy.

Hittisynkkyys sikseen, Paperi T on onnistunut työntämään nokkansa myös Paavoharju-orkesteriin, ja tämä yhdistelmä jo muutaman biisin perusteella on aika herkullinen.



Päällimmäisenä ajatuksena näiden neljän eri Paprun projektejen kautta on että.. mistä vitusta tämä mies oikein tulee? Ja mistä se suoltaa tuota lahjakkuuttaan? Huh.

Mutta palataan Paperi T:n perseennuolennasta päivän aiheeseen. Joka kyllä liityy vahvasti edelliseen. Siis, Ruger Hauer. Kyseinen kokoonpano koostuu Paprusta, Pyhimyksestä ja Tommishockista, ja vuodesta 2010 on julkaistu kolme albumia. Näistä Ukraina (2013) on uusin, ja sitä aikani luukuteltuani tajusin ko. levyn mahtiuden enkä nyt vaan pääse siitä irti. Paperi T:hen & Khidiin jos vertaan, niin setti on paljon monipuolisempaa. Dark electroa ja synkkyyttä löytyy, mutta sieltä liuetaan enemmän kuin useammin muillekin poluille, niin mustan huumorin kuin näennäisesti hilpeydenkin puolelle. Instrumentaalisesti vaihtelua löytyy, räpit soljuaa moitteetta eikä asiaa puutu yhdestäkään biisistä. Lemppareiksi on nousseet esim. avausbiisi Terra Nullius sekä varsin iljettävä, videoksikin päätynyt narkkisbiisi Jenkem. (Sidenote; jenkem on ilmeisesti Afrikan katulapsien käyttämä impattava kaasu, jota tehdään käymällä ulosteista ja virtsasta. Charming.)


"Mikä muka on vialla ku ei ihminen enää ällisty / Mikä on se kirjainyhdistelmä jota on rännis nyt / Minne asti oikeestaan voi päästä ees haneen ennnenku kiertää tän pallon ja takaapäin itteesä panee"

Tosi mielenkiintoista on tarkkailla tätä räpin "raskautta" metallimaailman shokeeravuuden näkökulmasta, mihin olen itse tottunut. Eihän metallin, tyyliin itsetuhobläkyn, shokeeravuus paini samassa sarjassakaan. Päihteiden käytön täydellinen antiromantisointi, mitä Jenkemissä tehdään.. se menee aika vitun raskaaksi. Ja kaikki se, mitä sanoilla saadaan aikaan. Vaikka tämäkin biisi ja tämäkin levy on pyörineet soitossa jo useamman kuukauden, niin uusia juttuja ja oivalluksia löytyy koko ajan. Intertekstuaalisia referenssejä, metaforia. Sanojen alle koukuttavat taustat ja biitit niin ei siitä mihinkään pääse. Mahtavaa settiä.

****

Avaudutaan nyt samaan syssyyn räppimaailmasta vielä vähän lisää. Tämä Ruger Hauerin, Paperi T:n ja kumppaneiden "tyyli", jos tätä sanaa voidaan käyttää, on kuitenkin vain hyvin pieni osa sitä, mitä suomalainen hiphopin maailma kokonaisuudessaan on. Enkä itse tiedä siitä vielä puoliakaan. Mutta satunnaisia reittejä päädyin kuulostelemaan Jyväskylän gangstereita ja mieleni räjähtyi lisää. Nimittäin jossain kohtaa selkeästi ylitin sen rajan, ettei suomiräp enää lähtökohtaisesti kuulostaa kiusalliselta. Mä olen niin onnellinen tästä, ystävät. Avarakatseisuus ja uusien näkökulmien avautuminen tuntuu niin hienolta. Vaikkapa tästä Area 52:n Rullaa-kappaleesta on synkkyys kaukana, sen sijaan kotiseuturomantiikka ja hyvän mielen letkeys kohdallaan. (Mäen tiiä, onks tässä haettu jotain oldschool-fiilistä. Toimii se eniveis.)

Loppuun vielä. Tässä räppihumalassa kävin ulkona röökillä, kuulokkeissa musiikit shufflella. Sieltä meinasi tulla Beastmilkiä, ja se kuulosti niin saatanan hyvältä... mutta mä en halunnut pilata tätä fiilistä, kun on viimein tajunnut jotain. Mutta sen tajuaminen on vielä hienompaa, että se Beastmilkikin kuulostaa edelleen hyvältä. MAAILMA. AVARTUU. 

2 comments:

  1. Mahtavaa, että pankki räjähti! :D Olin jo ihan ehtinyt unohtaa koko suositteluni. Maailman avartuminen ja musiikin uskomaton rikkaus on kyllä elämän ykkösasioita. Lapsena sitä tykkäsi avoimesti mistä tahansa, sitten harmikseen opetteli olemaan cool. Nykyään sit yrittää opetella päästämään vaan irti ennakkokäsityksistään ja fiilistellä vapaasti :)

    t. Hansonin Mmmbop tehosoitossa...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Well said bro!

      Tunnustettakoon, että oon itekin fiilistellyt muuan Hansonia tässä ei niinkään kauan aikaa sitten.. Ihanaa :)

      Delete